Taitopuun historiaa

Hevospelillä, käsihöylällä – 60 vuodessa Töölön kivijalasta Nummelan tehtaalle

Taitopuun historiaa

Jostain syystä vuonna 1950 silloinen Kevytbetonin autonkuljettaja sai hyvin tämänhetkisen ajatuksen ryhtyä yrittäjäksi. Hän päätti työllistää itsensä ja mahdollisesti joskus myös muita.

Jaakko Korhonen sai pyytämänsä lopputilin ja näillä rahoilla hän vuokrasi kellaritilat Helsingin Töölöstä, Päivärinnankadulta. Käsihöylä taisi olla kodin perintönä jo vanhastaan, mutta lisäksi Jaska hankki joitakin koneita ja käsityökaluja. Virallisesti liike aloitti toimintansa 1.2.1950. Nimeksi annettiin Puusato.

Alkuaikojen työt olivat paljolti lähitalojen asukkaille kaappeja ja erilaisia korjaustöitä. Kauppaneuvos Ruben Jaarille tehty kiilloitettu mahonkilipasto oli yksi alkuaikojen töistä. Jaarin kauppakeskus Pukeva oli Puusadon ensimmäinen pitkäaikainen asiakas. Pukeva aloitti Suomessa osamaksukaupan ja liikkeelle tehtiin kortistolaatikko asiakasrekisteriä varten.

1950-luvulla hyvin tuttu näky oli hevonen kuten myös käsikärryt. Korhonenkin muisteli usein käyneensä kärryjen kanssa hakemassa puutavaraa Pasilan asema-alueella olevasta Männyn puutavaraliikkeestä. Joskus tilattiin oikein Letukka kuorma-autoaseman pirssistä isompia kalusteita viemään.

Neljän vuoden työskentelyn jälkeen muutettiin isompiin tiloihin Huopalahteen Orapihlajantielle. Paikka oli kaukana kantakaupungista, minne työt etupäässä kuitenkin suuntautuivat. Tuli ajankohtaiseksi hankkia liikkeelle oma kuorma-auto, Opel Blix.

50-60 –lukujen vaihteessa, kun Puusadosta oli tullut T:mi Taitopuu, koki Huopalahti suuren uudisrakentamisen ajan. Nykyinen Haaga sai asukkaansa ja Taitopuun oli lähdettävä pois asuintalojen tieltä. Pajarakennus purettiin ja puusepät muuttivat Töölöön Döbelninkadun kellariin. Silloisen tavan mukaan puusepänliikkeet olivat kellaritiloissa. Näihin aikoihin Taitopuun asiakkaita olivat mm. TE-MA, joka suunnittelijoittensa kautta teetätti erikoiskalusteita. Taitopuussa tehtiin sohvia, pöytiä ja kaappeja, jotka vielä silloin olivat täyskiilloitettuja. Töölön tilat olivat epäkäytännölliset ja pienet. Pöly kulkeutui asuintalon porraskäytäviin, samoin melu ja lakan tuoksu. Peräti 12 vuotta vierähti näissä tiloissa ja vuonna 1965 nuori mies Simo Vesamäki palkattiin taloon.

Simo Vesamäki työssään Ristinummentiellä sijainneessa vanhassa puusepänliikkeessämme.

Simo hommissa

Ennen vanhaan sanottiin, että ”Kun puuseppä nousee maanpinnalle, se kuolee.” Vuonna 1972 teki Jaakko Korhonen rohkeana miehenä päätöksen muuttaa Vantaan Askistoon. Tilojen kasvaessa asiakaskuntamuuttui. Työt ja tilaukset kasvoivat. Askisto-aikojen yksi isoimmista ja näyttävimmistä töistä oli Tuomiokirkon kryptan sisustaminen, ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen sisustukset Hanasaaressa ja Töölössä sijaitsevan Neuvostoliiton Kulttuurikeskuksen juhlasalin kiintokalusteet. Eräs merkittävä työ, joka poiki lähes koko 80-luvun työt, oli Sipoon Nikkilään rakennettu uusi terveyskeskus, jonka kaikki kiintokalusteet Taitopuu valmisti.

Vuonna 1976, kun Taitopuu rekisteröitiin osakeyhtiöksi, ehdotti puuseppä Heimo Kosonen, josko lähtisimme katsastamaan tonttia Kirkkonummen Kylmälästä asumistarkoitukseen. Tiettömän tien takaa,

Mustavalkoinen kuva, jossa näkyy miltä puusepänliike näytti ulkoapäin vuonna 1978

Vanha Taitopuu vuonna 1978

kaukaa Helsingistä löytyi kaunis tonttimaa ja rähjäinen 300 sian sikalarakennus. Päärakennus Kellastunut myynti-ilmoitus: 37 km Helsingistä Tarvontietä noin 1,2 ha alue, jossa karjarak. 41 x 7 m + sauna. HP. 6 mk / m2. Puh. 264778. Kirkkonummi, Kylmälä, Ristinummentie.oli hirrestä, katto päreestä. Paikka miellytti heti sekä asumis- että bisnesmielessä. Jaakon kaupunkilaisrouva Sylvi Korhonen ei ollut maalle muuttamisesta järin innostunut, mutta kun Taitopuu Oy muutti Kylmälään, oli johtajan rouvakin muuttokuormassa mukana.

Vuosikymmenen loppu oli työntäyteinen. Päivät Taitopuussa tehtiin puusepäntöitä ja illat kunnostettiin talkoilla sikalaa verstaaksi. 80-luvu alussa, juuri ennen ”tapaus Nikkilää”, saatiin verstaan lisärakennus valmiiksi ja Taitopuu sai tehtäväkseen yli 300 pankin konttorien sisustukset ympäri Suomea. Pohjoisin pankki tehtiin Ivaloon, läntisin Ekeröön Ahvenanmaalle. Pankkien lisäksi mm. metallinpaljastimien teko maailman eri lentokentille piti Taitopuun leivässä. 1. helmikuuta 1985, siirtyi toimitusjohtaja Jaakko Korhonen hyvin ansaitulle eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin pitkäaikainen työntekijä, Simo Vesamäki. Monet kyläläiset luulivatkin Vesamäen rouvaa Korhosten tyttäreksi.

Kuvassa Kirkkonummen Sanomien päätoimittaja Mikko Salo luovuttaa Yrittäjäristin puusepänliike Taitopuun perustajalle, Jaakko Korhoselle, puuseppä Simo Vesamäen kotona

Kirkkonummen Sanomien päätoimittaja Mikko Salo luovuttaa Yrittäjäristin Taitopuun perustaja Jaakko Korhoselle

Kiivas 80-luku vaihtui yllättäen vaikeaksi alamäeksi. Taitopuun onneksi verstaan laajennusprojekti ei ollut vielä tässä vaiheessa edennyt paperilta toteutukseen, sillä lamavuosina myös Taitopuun suurin asiakas teki konkurssin.
Vanhoja perinteitä kunnioittaen, pestautui Vesamäen nuorempi poika Juha Vesamäki Taitopuuhun vuonna 1986. Hiljalleen oppi karttui ja elektroniikka-asentajasta kehkeytyi taitava puuseppä.

 

Kuvassa täysin tuhoutunut puusepänliike; mustuneita levyjä, katon ja seinänpalasia

Taitopuun palo 1995

12.4.1995 oli surun päivä.
Taitopuu paloi puolittain maantasalle. Palo eteni räjähdysmäisesti, mutta yrityksen onneksi palomuuri pysäytti palon ja vain uusin osa tuhoutui täysin. Puolen vuoden uurastuksen päästä verstas oli kuitenkin jälleen pystyssä ja työt saattoivat jatkua. Uudelleen rakentamisen yhteydessä Taitopuu laajensi ja nykyaikaisti tuotantotilojaan tehokkuuden ja työntekijöiden viihtyvyyden lisäämiseksi.

Vaikka Kylmälästä onkin sanottu, että se on paras mahdollinen paikka tällaiselle pienelle puusepän yritykselle, päätti yrityksen silloinen johto Simo, Juha ja Olli-Pekka Vesamäki vuonna 2003 ostaa tontin Vihdin Nummelan Veikkoinkorvesta. Jälleen aloitettiin rakentaminen ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan elokuun 2. päivä 2004.

Joulukuussa 2008 saatiin Vesamäen perheen nuorimmainenkin valjastettua mukaan, kun toimistotyöt jämptisti hoitanut Vuokko Vesamäki ryhtyi opettamaan tyttärelleen konttoritöiden saloja. Näin viittomakielen tulkkausta päätyökseen tekevä Anitta Malmberg alkoi käydä kerran viikossa töissä Taitopuussa. Vuonna 2009 yritys siirtyi Simon ja Vuokon nimistä seuraavalle sukupolvelle, kolmelle sisarukselle!

Kuvassa puusepänliike Taitopuun emeritusyrittäjät Simo ja Vuokko Vesamäki puolihalaavat, katsovat toisiaan silmiin, hymyilevät ja salaisuutena kerrottakoon; salamavalon sammuttua suutelevat !

Onneksemme nämä suomalaisen ”yrittäjäakatemian” käyneet konkari ovat edelleen sisarusten tukena!

Vaikka vuosien varrella moni asia on muuttunut, tilat ovat nykyaikaistuneet ja moderni teknologia on tullut puusepän avuksi, on tiettyjä asioita joihin ajanhammas ei ole päässyt puremaan. Yhteistyö pitkäaikaisten yhteistyökumppaniemme kanssa toimii, työnteon arvot ovat edelleen samat ja kahvipaussit paikoillaan!

Tervetuloa käymään!